Jo edellisessä kodissa seikkaili dyykkaamani vanha ovi, joka nojaili rennosti kaksiomme seinään. Uuteen kotiin ovi mahtui pöydän tehtävää suorittamaan, joten seinään nojailut sai tällä erää jäädä siihen paikkaan. Toiveissa oli saada pöytä valmiiksi valmistujaisiini mennessä, jossa loppuen lopuksi pöydän ensi esiintyminen onneksi tapahtuikin.
Lasiliikkeestä tilasimme mittojen mukaan lasin, koska pöydän pintaa peilileikkauksineen ei voinut käyttää. Lautaset olisivat hieman keikkuneet niiden päällä, joten lasi oli ensimmäinen ja ainoa vaihtoehtomme. Poistimme ovesta kahvan ja saranat, jonka jälkeen armoton hiominen alkoi. Pinta käsiteltiin kalustelakalla useampaan kertaan. Pinnan viimeisteli lasi, jonka laitoimme pöydän päälle ilman erillistä kiinnitystä. Lasi on itsessään niin painava, ettei se pääse liikkumaan suuntaan eikä toiseen.
Pöydän jalkoina toimivat Ikeasta hankitut mustat pukkijalat, jotka ovat ajaneet asiansa erittäin hyvin. Ensin pelkäsin niiden olevan horjuvat painavan oven alla, mutta hyvin pelittää! Hinta-laatusuhde oli tässä tuotteessa kohdillaan!
Lasin pitäminen puhtaana onkin sitten oma päänvaivansa, mutta hieman kun siristelee silmiään, niin sekin ongelma katoaa kuin tuhka tuuleen.
Pöydällä on pituutta 2m, joten isompikin porukka mahtuu pöydän ääreen syömään. Jouluna tuli tämäkin teoria testattua.
Pahoittelen, että lupasin jo puoli vuotta sitten kirjoittaa tästä pöydästä teille, mutta inspiraatio sen suhteen katosi. Kuvakulmiakin on erittäin vaikea hakea, mutta nyt hieman kirkkaammalla säällä sekin helpottui, kun kameran jalustan sai jättää nurkkaan odottamaan toista kuvaushetkeä.
