Habitaressa tuli seikkailtua keskiviikkona, mutta itse en aio palata niihin tunnelmiin ainakaan heti. Luulen, että monella bloggaajalla ja lukijalla on niistä kuvista jo hieman ähky. Palataan siis hieman kevyempiin juttuihin.
Meille ajaessa ensimmäisenä näkee roskiksen ja postilaatikon. Eipä ollut kaunein hökkeli siinä muutama kuukausi sitten. Itseäni oikein inhotti; "Juu, meidän talo on tuo, jossa on toi karmaiseva hökötys ensimmäisenä pihalla". No onneksi asiaan saatiin muutos, kun isäni alkoi rakentamaan meille kauniimpaa yksilöä.
Isä suunnitteli ja rakensi roskakatoksen, mutta meille jäi maalaaminen, joka on vieläkin hieman kesken. Hiljaa hyvä tulee, sanon minä.
Kauan kesti ennen kuin saimme oven paikoilleen, koska emme koskaan kauppareissuilla muistaneet etsiä saranoita ja hakasta. No, mutta nyt on sekin homma hoidettu. Kyllä nyt kelpaa viedä roskapussit ja sanoa vieraille,että meidän talon tunnistaa tuosta roskakatoksesta, eikä romahtavasta hökkelistä.
