Kaksplus.fi

27.5.2016

KEITTIÖREMONTTI VIIMEISTELYÄ VAILLE VALMIS

Keittiö alkaa valmistumaan pikkuhiljaa. Kaapistot saimme valmiiksi maanantaina ja töistä tultuaan mies on laitellut laitteita toimintakuntoon. Viimein keittiössä toimii kaikki! Maanantaina putkimies tulee asentamaan uutta liesituuletinta ja tekemään sitä varten tarvittavat muutokset. Välitilanlasi on vielä tilaamatta, mutta eiköhän sekin saada hoidettua ajallaan. Hiljaa hyvä tulee, eikö? 



Laajempia kuvia räpsin kunhan saamme kaaoksen keittiössä hellittämään. Pienen lapsen kanssa ja vielä keskellä unikoulua, on kaiken remontin jälkeisen siivouksen ja järjestelyn suorittaminen hieman hankalaa. Keittiössä astiat alkavat olla paikoillaan ja kohta ensimmäinen koneellinen tiskiäkin hurahtaa puhtaaksi. Mutta tekemistä riittää, vaikka remontti käsittää yhden tilan, on kaaos jokaisessa huoneessa. Odotan innolla sitä päivää, kun kaikki tavarat ovat viimein omilla paikoillaan, pääsen kunnolla pyyhkimään kaikki tasot puhtaaksi ja voimme vain ihailla lopputulosta. Onneksi nyt luvattiin sadetta, jotta täällä sisällä malttaa siistiä nurkkia. 



kotoin_1492.jpg

18.5.2016

MERKILLÄ VAI ILMAN

Mies laittoi minulle muutama päivä sitten linkin artikkelista, jossa keskusteltiin vanhemmista, jotka ovat hurahtaneet lasten merkkivaatteisiin. Hieman kärjistäen tuo teksti oli minun mielestä luotu, mutta olihan siinä perääkin. Oli heti miehelle huikattava, että en kuulu niihin, joiden on pakko saada jokin vaate (käytetty ja mahdollisesti kulunutkin) hinnalla millä hyvänsä, jos sitä ei saa enää muualta. Se on varmasti ihanaa saada joku valloittava kuosi lapselle, jota ei silloin tullut ostaneeksi, kun sitä vielä valmistettiin. Toisaalta itse ajattelen, että sen ei sitten kuulunut tulla meidän vaatekaappiin, jos hinta on kovin korkealla. En myöskään osta vaatteita imagon takia. Ostan laadun, eettisyyden ja ennen kaikkea esteettisyyden takia. Merkki kyllä yleensä määrittää nuo kaksi ensimmäistä kriteeriä, mutta tuote voi täyttää nuo kriteerit ilman, että on jokaisen huulilla ja on kuuminta juuri nyt. Tykkään itse panostaa omiin vaatteisiini, niin miksei myös lapsen vaatteisiin saisi panostaa? Ja loppuen lopuksi jokainen tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Monethan pitävät tuota harrastuksena samalla tavalla kuin itse pidän tätä sisustamista. Toinen panostaa vaatteisiin kun toinen taas sisustukseen. Tai miksei vaikka molempiin?



Tämä sai minut miettimään merkkejä yleensä. Löysin meille nimittäin uuden sohvapöydän (vanha etsii vielä kotia ostajan kadotessa puff savuna ilmaan) kaupasta, minkä nimestä ei tule ensimmäisenä mieleen laatu, tyylikkyys eikä muutenkaan huonekalu, jonka kotiini ostaisin. Mutta kappas, mieli muuttui kun löysin kyseisen pöydän heidän sivuiltaan. Olin samantyylistä designpöytää pyöritellyt haaveunissani,jonka hinta oli kylläkin moninkertainen tähän yksilöön verrattuna, koska merkki, laatu ja design maksavat. Tällä kertaa vain tuo hyvin suunniteltu designtuote ei miellyttänytkään kaikilta osin, nimittäin kansi oli siinä muovia. Tässä, olisiko rumasti sanottu halpisversiossa, on kansi kalustelevyä. Se oli minusta tärkeää, että pintaa voi käsitellä tai paikkailla, jos lapsi isompana tekee vaikka leluillaan kolhuja äidin kielloista huolimatta. Ja jalkojen alaosat ehtaa puuta, aaah! Olihan tuo kiikutettava kotiin.



kotoin_1324.jpg



Pöytä ei keiku ja kestää hyvin pienen horjuvan vauvan tukena. Nyt ei tarvi myöskään pelätä, että pää kolisi hurjalla tavalla metallisia kulmia vasten vaan voin rauhassa antaa hänen seisoskella tuota pöytää vasten. Siis voitteko kuvitella? Minusta me tulimme vasta sairaalasta kotiin kesähelteiden lämmittäessä poskipäitä kun taas nyt on jo uusi kesä alkamassa, pieni harkitsee uskaltaisiko ottaa jo askeleen ja suuttuu, jos hänen hyvät leikit keskeytyy. Minun pieni sylivauvani on kadonnut ja hänestä on kuoriutunut jo niin iso tyttö, joka osaa virnistellä hampaitaan siinä samalla vilautellen. No nyt lähti rönsyilemään, mutta toisaalta tuon takiahan pöytä lähti vaihtoon, eikä kyllästymisen takia.



kotoin_1340.jpg



Tykkään kyllä tästä keveästä ilmeestä ja raikkaasta väristä. Halkaisijaa taisi olla 80cm, joka on minusta oikein riittävästi sohvapöytää ajatellen. Pöytä on toisaalta myös tarpeeksi keveä, että sitä on yksin helppo siirrellä siivousta ajatellen. Olimme reilu kuukauden ilman sohvapöytää ja nyt se on todistettu, että kyllä se on vain tarpeellinen huonekalu eikä sitä ilman oikein osaa olla. Kumpi parempi: vanha vai uusi?



kotoin_1327.jpg



Palatakseni vielä tuohon merkillä vai ilman mietintään, niin voisin tulla siihen tulokseen, että silmien avaus olisi itselleni tarpeen. Ehkä myös ne "halpisketjuiksi" ja toisinaan laaduttomiksi koetut ketjut ovat tulleet näinä vuosina eteenpäin ja etsineet niitä laadukkaampia ja muutenkin asiakkaita miellyttävämpiä ratkaisuja. Olen aina tykännyt tietyistä merkeistä, mutta en koskaan imagon takia, vaan laadun ja ulkonäön. Tykkään esimerkiksi Marimekon tunikoista, koska ne kestävät pesua aivan eri tavalla kuin se muutamalla kympillä ostettu mekko. Nyt uskallan tykätä myös tästä meidän uudesta halpispöydästä, koska sen materiaali oli meille se oikea designin sijaan. Yleensä puhutaan vain merkkituotteista, eikä siitä mitä ne tuotteet yleensä voivat sisältää: laadukkaita materiaaleja, inhimillisiä työolosuhteita ja kotimaista tuotantoa. Myös ketjuliikkeet ovat alkaneet miettimään esimerkiksi sitä eettistä puolta. En usko, että monikaan menee näissä asioissa pelkästään merkki edellä puuhun? 



 

15.5.2016

SYNTYMÄPÄIVÄLAHJAT

Syntymäpäivät, vappu ja äitienpäivä - juhlia kerrakseen. Nyt on kuitenkin syntymäpäivälahjojen vuoro. En juhlinut syntymäpäivääni mitenkään erikoisesti, paitsi oman perheen kesken toisistamme nauttien. Lahjoja sain silti, jotka "yllättäen" liittyvät sisustukseen. Tämä ei varmaan yllätä ketään, että kaikki ovat Marimekon ihania astioita tai lasiesineitä. 



Näin joskus instagramissa ihanan pienen, vaaleanpunaisen maljakon - se sytytti heti. Veikkaan siitä seuraavaa blogihittiä! Marimekon ihana maljakko on söpö kuin karkki. Mies ihmetteli, että mitä niin pienellä maljakolla oikein tekee, mutta minulla oli siihen heti vastaus: kun kukat vetelevät viimeisiään isossa (eli normaalikokoisessa) maljakossa, voi siitä pätkiä ne viimeiset jäljellä olevat tuohon pienempään. Tai ostaa vaikka kirsikkapuunoksa tai muu ihastuttava kukka yksinään sulostuttamaan kotia. Taidan olla rakastunut, kun tekstikin meinaa sulaa käsiin. Jep, aivan täydellinen! Tämän hankin siis lahjakortilla Marimekolta, jonka sain anopilta. Kiitos! Tästä en luovu koskaan!



kotoin_1345.jpg



kotoin_1351.jpg



Aloitin vuonna 2013 keräämään itselleni hienompaa kahviastiastoa ja nyt voisin sanoa, että alkaa olla melko valmista! Ainakin tavallisten kahvikuppi+lautanen- kokonaisuuksien osalta. Sain nimittäin äidiltäni lisää kuppeja sarjaan. Muijaa ja siirtolapuutarhaa sekaisin ja sekös passaa! Nyt uskon, että selviämme lapsen 1-vuotissyntymäpäivistä elokuussa näiden kuppien voimin. Ehkä tarjoilulautasia voin vielä hankkia! ;> Keräily saa siis jatkua, huh. En halua, että mikään tulee koskaan täysin valmiiksi!



kotoin_1365.jpg



 

13.5.2016

KEITTIÖREMONTTI

Nyt tulee tapahtumaan jotain, mitä ei ole koskaan tapahtunut blogin tai tämän uuden kodin aikana, eli keittiöstä tulee näkymään kuvia! On se meinaan niin hirveä, ettei sitä huvikseen ole halunnut kuvata. Tästä ei saa mitään inspiraatiota mihinkään, eikä mikään kaunis näytä enää kauniilta kellastuneessa keittiössä. Nyt kun keittiöremontti on vihdoin lyöty lukkoon ja keittiön purkaminen alkaa tänään, niin ajattelin vilauttaa teillekin tätä katastrofitilaa. Ehkä nyt ymmärrätte miksi se ei ole blogissa ennen vilahtanut?

 kotoin_1457.jpg

Muutama karusellikaapin ovi on puhtaanvalkoisia (miksi?), kun muut ihanan raikkaan kellertäviä. Täytyy sanoa, että ennen kuin katto maalattiin valkoiseksi, oli keittiö melkeinpä siedettävä. Nyt kun kaikki ympärillä on niin vaaleaa tai valkoista, näyttää keittiökin entistä keltaisemmalta. Mutta onpa tämän jälkeen ihana saada kaunis, mutta ennen kaikkea toimiva keittiö! Nurkkakaappi sai kosteutta joskus viime kesänä ja on ollut romahtamaisillaan siitä asti. Kattiloiden ja muiden isompien astioiden ottaminen sieltä on aiheuttanut aina mustia pilviä pään ylle. Uuni ei ole enää tehokas ja keittotasokin kestää melkoisen tovin ennen kuin vesi kiehuu kattilassa. Jääkaappia jään hieman kaipaamaan, sillä uudessa ei ole jääpalakonetta eikä tuota kätevää pientä luukkua, josta voi helposti ja energiatehokkaasti napata vaikkapa kylmän juoman itselleen.

kotoin_1458.jpg

Kaikki kodinkoneet tulevat siis vaihtumaan uusiin ja hieman tulee keittiön rakenne muuttumaan uuden myötä. Tuo meidän liesituuletin on vain hiuksia halkova remontin puolesta, joten sen takia pitää kikkailla monta ulkonäöllistä sekä teknillistä asiaa. 

kotoin_1455.jpg

Nyt voitaisiin kuitenkin keskittyä uuden keittiön 3D-kuvaan, joka avaa hieman uusien kalusteiden järjestystä. Kuvasta huolimatta meille tulee vetimettömät ovet. Korkeakiiltoa halusi mies, mutta sain hänet vakuutettua, että se on jo hieman ohimenevä trendi ja valkoiset mattaovet ovat enemmän ajattomammat. Mikro on sijoitettuna samaan paikkaan kuin nytkin, mutta erona vanhaan ratkaisuun on se, että mikro on integroitu. Tuo liian suuri aukko ja mikro siinä ei ole kyllä tätä päivää nähneetkään. Uuni pomppaa alas keittotason alapuolelle, minkä vieressä on pesukone. Altaaksi tulee musta komposiittiallas ja nurkassa tavaroita sisäänsä syö karusellikaappi. Jääkaappi muuttuu kapeammaksi ja pakastinosa on sen alapuolella. Emme kokeneet tarpeelliseksi hankkia täyskorkeaa pakastinta muutaman marjarasian ja pakastepitsan takia. Kapeamman jääkaapin myötä saimme tilaa yhdelle korkealle kaapille, jonka sisälle saamme sitten vetohyllyjä. Näin kaikki kuiva-aineet ovat helposti saatavilla. 

Välitilaan tilataan valkoinen lasi. Keittiönhanakin on vielä etsinnässä. Lupaan kertoilla siitä enemmän kun löydämme sopivan ehdokkaan. Nämä pienet yksityiskohdat ovat niin paljon hankalampia löytää ja lopulta tehdä se päätös kuin keittiön yleisilmettä koskevat valinnat.

image.jpg

Aamupalan jälkeen tyhjennämme koko keittiön ja sitten alkaa armoton purku eikä takaisin ole paluuta. En malta odottaa, että saan julkaista teille paljon esteettisempiä kuvia keittiöstä kuin nämä nykyiset. 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

7.5.2016

DIY CLOUD - PILVENHATTARAA

Tuntuuko, että lapsellasi kestää kauan päästä untenmaille? Unihiekan etsiminen on välillä raastavaa vanhemman näkökulmasta, mutta voisiko siihen saada sisustuksen kautta helpotusta? Tuskin, mutta ainakin voi yrittää kikkakolmosia! Ja eihän viihtyisä ympäristö ole kenellekään haitaksi.pilvii.jpg



DIY CLOUD - PILVENHATTARA



Tarvitset:



Ilmapallon



Paperia



Eri Keeperiä



Vettä



Kuumaliimapyssy + liimaa



Askarteluvanua



Narua + rautalankaa



Puhalla ilmapallo sopivan kokoiseksi, ei tarvitse olla aivan täyteen puhallettu. Päällystä pallo Eri Keeperi-vesiseokseen kastetuilla paperisuikaleilla. Kerrosten välissä pallon olisi hyvä kuivua. Jos käytät sanomalehteä, niin viimeisen kerroksen olisi hyvä olla tavallista piirrospaperia. (Ei sitten vahingossakaan pilkistä vanun alta kauniit mainokset)



Kun pallo on kuivunut ja kerroksia on tarpeeksi, niin pallon voi poksauttaa sieltä sisältä. Laita rautalangalla kiinnityskoukku sopivaan kohtaan. Sitten vain repimään sopivan kokoisia vanupalloja, joita kuumaliimalla saa kätevästi runkoon kiinni. Muotoile, liimaa ja yhdistele paloja toisiinsa. Lopulta saat ihanan pilven, jota voi vielä lopuksi möyhiä ja muotoilla. Tähtiä leikkasin askartelukartongista. Niitä voit liimailla pilveen kiinni tai laittaa roikkumaan.



KAUNIITA UNIA