Kaksplus.fi

21.5.2017

KIRPPUTORIHARAKAN LÖYDÖT

Tällä kertaa löytöjä on kaksi, jotka on tosin löydetty eri aikaan. Niiden samankaltaisuus sai minut yhdistämään ne tähän samaan postaukseen. Taisin löytää nämä jopa saman viikon aikana, joten ihmettelenkin mikä koribuumi meikäläiseen on iskenyt. 

Niissä säilytetään pääasiassa lehtiä ja kirjoja, mutta mukaan mahtuu myös tytön ensimmäinen lautapeli. Tämänkaltaisia säilyttimiä ei vaan voi olla liikaa; käyttötarkoituksia on erittäin helppo vaihtaa elämäntilanteiden muuttuessa, eikä näitä tarvitse piilottaa kun ovat niin kauniitakin. Yleensä toivon tuotteen olevan alkuperäisessä värityksessään, mutta näissä kyseisissä värit olivat juuri mieluisat, eikä tuotteen "pilaaminen" haitannut vaan enemmänkin ilostutti.



Kirpputoriharakan löytö: Vaaleanpunainen sekä musta pärekori.

Löydön ominaisuudet: Edelliset omistajat ovat maalanneet pärekorit valitsemillaan sävyillä. 

Arvo: Tuotteen arvoa on vaikea määritellä, mutta uskon ostohinnan olleen oikein kohtuullinen.

Ostohinta / Ostopaikka: 6€ kpl / Perhekirpputori Centtilä ja Ruukinportin kirpputori, Kouvola.

Kunto: Korit olivat ehjät ja hyväkuntoiset.

Ja lopuksi tuttu kysymys kuuluu; 

Hitti vai huti ?

12.5.2017

LASTENHUONEEN SISUSTAMISTA LAPSELLE JA ÄIDILLE MIELUISAKSI

Ennen sisustaminen oli täydellisen kodin luomista; silmänruokaa kodinseinien sisäpuolella. On se sitäkin vielä, mutta eräs huone saa aikaan jotain aivan erityistä. Ensin etsittiin täydellisiä ratkaisuja äidin mieleen, mutta nyt on ihana huomata huoneen asukkaan aidot ihastuneet reaktiot sisustusratkaisuista.


En vieläkään haluaisi prinsessalle sopivaa huonetta, mutta uskon näissäkin asioissa kohtuuden riittävän kaikille. Nyt kuitenkin riitti pieni panda ilostuttamaan tyttöä oikein kovasti. Meinasi muuttua harmistukseksi, kun panda jäikin seinälle keikkumaan, eikä päässyt leikkeihin mukaan. Nyt kuitenkin kun asia on kaikille osapuolille selvä voidaan yhdessä moikkailla pandaa ja laitella lempiasioita roikkumaan sen kaulaan.


Lapsella ei vieläkään ole alle 2-vuotiaana mielipiteitä huoneensa sisustuksesta, mutta tiedän hänen pitävän siisteydestä, lokeroista ja laatikoista sekä eläimistä. Värit tietenkin ilostuttavat eikä näistä tulla koskaan luopumaan, vaikka trendit sanoisivat mitä tahansa. Sen takia olen iloinen, että meillä on seinäpinnat valkoisia, joten voidaan roiskia värejä kankaisiin ja vaihdella niitä mielemme mukaan. Näin ollen ei tarvitse pelätä ratkaisujen pitkäikäisyyttä.

Taapero ilostuu kauniisti pedatusta sängystä, jossa värikkäät tyynyt ottavat pienen syleilyyn. Hän ilahtuu leluista, joita on helppo itse kaivaa laatikoista. Hän ilahtuu lukunurkkauksessa lukemisesta äidin tai isän kainalossa. Huone on pienellekin jo tärkeä, mutta silti leikit leviävät ympäri asuntoa; oikeastaan äidin olinpaikka määrittelee leikkien sijaintia vielä paljon. Monesti silti kuulen kotitöitä tehdessä pienen selittävän suloisia juttujaan oman leikkikeittiön ääressä. Hän on jo nyt niin itsenäinen, vaikka samaan aikaan tarvitsee minua enemmän kuin koskaan osasin arvatakaan.


7.5.2017

KIINNOSTAAKO KIRJALLISUUS?

Muutama viikko sitten vein isot kasat tavaroita kirpparille, josta olin varannut muutama kuukausi aiemmin pöydän viikoksi. Tavaroiden seassa oli lastenleluja, aikuisten vaatteita, sisustus- ja kodintavaraa sekä kirjoja. Sisustuskirjat liikkuivat aika hyvin, mutta romaanit eivät. Tämä sai minut ajattelemaan.
Kierrän paljon kirpputoreja ja olen huomannut, että kirjoja sieltä löytyy edullisesti ja paljon. Monesti mietin, että arvostaako ihmiset enää kirjallisuutta? Itsellä oli esimerkiksi 6 kappaleen kirjasetti 10 euron hintaan, mutta se ei liikkunut silti minnekään. Kirjat olivat erittäin siistejä ja uudesta kirjasarjasta, joka on melkoisen suosittu. Joko oikeat ihmiset eivät sattuneet pöytäni luokse tai kirjoja ei vain enää lueta niin paljoa.

Kierrellessäni kirpputoreilla näen paljon pöytiä, joiden myyntiaika on loppumassa. Rekissä ja pöydän kulmassa keikkuu -50% lappu ja pöydät notkuvat kirjoja. Jo lähtöhinnat ovat naurettavan alhaiset, mutta siltikään ne eivät vain liiku ostajien ostoskoreihin. Luetaanko kirjoja nykyään niin paljon ipadeilta, lainataan kirjastosta vai eikö aika vaan riitä niiden lukemiseen?

Lapsella on aika hyvät kirjakokoelmat, joista 80% on ostettu kirpputorilta ja aivan muutama saatu tai ostettu kaupasta. Kirjat ovat arvokkaita, joten minusta on erittäin järkevää hankkia ne käytettynä. Vasta ostimme kasan muumikirjoja, joita lapsi rakastaa. Niiden hinta olisi uutena päätä huimannut verrattuna kirpputorin hintoihin. Meillä luetaan lapsen kanssa paljon ja itsekin luen melko paljon, kunhan jaksan iltaisin vielä lapsen nukahdettua ottaa kirjan käteen. Viime vuonna taisin noin 10 kirjaa lukea läpi. Kirjastosta en uskalla lainata vielä pienelle mitään, mutta itselle sieltä haen ajoittain. Kaikkeahan ei tarvitse omistaa, mutta silti tämä asia minua mietityttää. Parhaimmat kirjat on ihana omistaa ja lukea vielä joskus uudelleen. Klassikot saa jäädä kirjahyllyyn ja ilostuttaa seuraavaa sukupolvea. Onko kirjojen aika silti ohi?

Olisi hauska kuulla teidän mielipiteitänne asiasta. Mikseivät ne kirjat vain liiku niin hyvin kuin esimerkiksi lastenlelut ja muut tarvikkeet? En itsekään väitä, että joka kerta kirpputorilta tullessani kävelisin kirja kädessä, mutta olen monet kerrat hankkinut edullisesti keittokirjoja, romaaneja, sisustuskirjoja- ja lehtiä sekä lastenkirjoja. Ostetaanko lastenkirjoja helpommin kuin aikuisten? Niiden käyttöaste taitaa olla suurempi kuin aikuisten. 

2.5.2017

VEHREÄN VIHREÄ VIHERSEINÄMÄ

Aloin viikonloppuna rakentamaan olohuoneen nurkkaan vehreän vihreää viherseinää; syypää tähän oli uusi ihana kasvi. Sain syntymäpäivälahjaksi tuon ihanan kukan, jolle metsästin useiden päivien ajan täydellistä ruukkua. Viimein se löytyi paikallisesta kukkakaupasta; samasta josta lahjanantaja oli ostanut tuon kasvinkin.

Ruukku on hieman patinoitunut ja sopii näin ollen paremmin meille kuin tavallinen saviruukku, joka olisi minusta pompannut aivan liikaa tuosta joukosta. Muotokieli ja patinointi ruukussa ovat kuitenkin moderniin ja skandinaaviseen kotiin oikein passelit. Joskus näissä patinoinneissa voi olla riskinä liian epäaito tai maalaisromanttinen fiilis, mikä ei meidän kotiin istu.

Nyt meidän talouden kaikki kasvit ovat yhdellä seinustalla. Rakastan tätä näkymää ja lempipaikkani sohvalla on muuttunut; voisin tuijotella tuota seinämää ikuisesti. Tässä vain nälkä alkaa kasvamaan syödessä ja lisää vihreyttä olisi haalittava. Pieni viidakko siellä sun täällä asuntoa voisi olla raikas ja virkistävä näky. Nurkassa oleva lasikupu voisi ahmaista söpön kaktuksen sisäänsä ja tämä kyseinen seinämä voisi olla sen jälkeen vähintäänkin täydellinen. 

P.s Minusta tämä on oikein kiva naamiointi myös tuolle tulostimelle, jonka paikka on melko keskeinen, mutta parempaakaan ei sille löydy.

Pieni sivupöytä palveli pitkään makuuhuoneessa yöpöytänä, mutta tämä kokonaisuus huusi sen perään. Nyt myös sisustuslehdilläkin on hyvä koti, josta niitä on helppo selailla. Parempi pitää ne nenän edessä, jotta muistaisi sitä inspiraatiota välillä etsiä niistäkin.

Mitä sanotte? Toimiiko teistä sekalainen ruukku- ja kasvikokonaisuus vai pitäisikö jotakin muuttaa?

* Sivupöytä saatu