Päivisin olotila on pysynyt oikein hyvänä, eli en ole kärsinyt suuremmin pahoinvoinneista, mutta yöt ovat olleet kamalia. En vain ole saanut nukuttua. Nukkumatti tainnuttaa helposti ja kivuttomasti, mutta sitten keskellä yötä alkaa jatkuva heräily ja valvominen. En tiedä johtuuko tämä hormoneista vai stressaako tämä kaikki muuttuva minua jotenkin alitajunnan tasolla. Viime raskauden aikana en muista tälläistä olleen ensimmäisellä kolmanneksella, mutta ainahan raskaudet voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia.
Nyt kun tätä tekstiä tässä kirjoittelen, niin voin hyvillä mielin sanoa energiaa riittävän, koska viime yönä nukuin melko hyvin ja heräsin vain 3 kertaa yön aikana. Jaksaminen on aivan eri tasoa, jolloin salilla rehkiminenkin on tuntunut tehokkaammalta; mieli ja kroppa ovat virkeänä yhdenkin yön jälkeen.
Ajattelin myös, että onpa helppoa piilotella ainakin ensimmäiset 12 viikkoa tätä raskautta, mutta nyt jo tuntuu maha kasvavan. Turvotustahan tuo on varmasti enimmäkseen, mutta tuskin se tästä ainakaan pienenemään päin enää on? Uskalsin myös varata raskaus- ja newbornkuvaukset meille. Tiedän, että riskit ovat suuret, mutta pelkäsin samalla, että meidän lempivalokuvaajan kalenteri täyttyy pikavauhtia – tällä kertaa en jää ilman kuvia!
Ensi viikolla on ensimmäinen neuvola, jota odotan kovasti, vaikka tiedän ettei siellä tarkastella vauvan (sikiön) vointia ollenkaan. Kyllä tämä odotus on rankempaa nyt toisella kerralla kun tietää mitä kaikkea on edessä ja on jaksettava taaperon kanssa, mutta silti kaikki sen arvoista. <3
Nyt raskausviikko 22+2Tunnisteet: raskaus
