RASKAUSVIIKKO 16.


Puhuttiin miehen kanssa lyhyesti siitä, kuinka ensimmäistä odottaessa on kaikki tulevaisuuden osalta huoletonta, koska ei osaa odottaa kuinka paljon tulevaisuus tulee muuttumaan. Nytkin mietin, onko sitä hullu kun haluaa uudestaan taas siihen aikaan, jolloin on lapsessa niin kiinni, että oma vapaus on erittäin vähäistä. Esikoisen voi jo melko huoletta jättää läheisille hoitoon muutamaksi tunniksi, jotta itse pääsee syömään tai leffaan. Yöriennoille ei olla päästy tämän vajaan 2 vuoden aikana ollenkaan, mikä olisi ollut aika rentouttavaa. Omille menoille meneminen on ollut nykyään, vihdoin ja viimein niin rentoa ja huoletonta, että väkisin alkaa miettimään, onko valmis siihen kaikkeen taas.

Itse en esikoista odottaessa osannut tätä asiaa miettiä, sillä eihän minulla ollut tuolloin vielä mitään käsitystä asiasta. Nyt joku ajattelee minun luulevan lapsen olevan vankila, mutta ei se niin ole. On vain osattava hetkeksi aikaa luopua jostain omista jutuista ja annettava tilaa ja aikaa tuolle pienelle ihmisen alulle. Sitä vaan ei osaa etukäteen ajatella, että se vapauden menetys tuntuu ajoittain raskaalta - minusta ainakin. Olin 1,5 vuotta lapsen kanssa kaksin arkipäivät, joten kyllä se joskus tuntui rankalta kun ei minnekään päässyt enkä kokenut voivani jättää ihan pientä hoitoon muulle kuin lapsen isälle. Lapsen isä teki reissuhommia tuolloin, niin vaihtoehdot olivat vähäiset. Muutenkaan pienen kanssa rytmit ovat mitä ovat, niin ei niitä menoja pystynyt edes päiväunien mukaan aina sopimaan. Se oli ainoa aika jolloin oli varma, ettei maitobaaria tarvita.

Tietenkin jo pienen tapaaminen pyörii kovasti mielessä, mutta aina sitä odottaa jännityksellä uuden arjen alkua, kun tietää mitä se pahimmillaan ja parhaimmillaan voi olla. Vaikka yösyötöt välillä veisivät voimat, oma aika olisi erittäin vähäistä tai aviomies tuntuu sillä hetkellä ihan tyhmältä pölkkypäältä, niin kyllä kaikki on sen arvoista ja se arki tosiaan helpottaa taapero vaiheessa jo niin paljon, että lopulta sitä ihmettelee mihin se aika oikein meni ja missä minun pieni vaativa vauvani oikein on<3

Kaikki todellakin sen arvoista.<3

Nyt menossa raskausviikko 25+2

Tunnisteet: