KAHDEN VUODEN VERRAN RAKKAUTTA


Kaksi vuotta sitten olosuhteet äidin näkökulmasta eivät olleet kovin ihanteelliset monen vuorokauden valvomisen takia sekä tietenkin käynnissä olevan synnytyksen takia. Neljän jälkeen iltapäivällä helpotus ja rakkaus laskeutui syliini kirkuen. Tunne oli jotain sanoinkuvaamatonta — olin hämmästynyt, onnellinen ja ehkä se rakkauskin täytti minut samantien. Kivut ja väsymys katosivat samantien kun pieni tyttöni laskeutui syliini.

Nyt hän on 2-vuotias erittäin taitava tyttö. Olemme kulkeneet pitkän matkan aivan silmänräpäyksessä. Matkaan on mahtunut paljon itkua, surua, väsymystä, onnea, riemunkiljahduksia, rakkautta ja sitä tavallistakin tavallisempaa arkea. Hän on meidän esikoisemme ja kohta hänestä tulee varmasti erittäin huolehtivainen isosisko.

2-vuotias ei muistuta enää vauvaa, vaikka minulle hän on aina pieni pötkyläni. Hän osaa kertoa mielipiteitään neljän sanan lauseilla. Hän osaa lohduttaa äiti, isiä sekä kavereita surun hetkellä — halaus, käden ojennus tai lelun antaminen on hänellä mielessä kun toista itkettää. Hän on omatoiminen ja äitiinsä tullut järjestelijä. Hän myös mielellään auttaa viikkosiivouksessa sekä laittaa pyykkejä kuivumaan tai pitää huolta siitä, että kauppareissun jälkeen juuri ostetut kissanruuat päätyvät siisteissä pinoissa niille tarkoitettuun laatikkoon.

Nyt viime viikolla hän aloitti eräänä aamuna äidin avustuksella kuivaksi harjoittelun, mikä lähti samantien erittäin hyvällä menestyksellä käyntiin. Kotona ollaan hienosti ilman vaippaa ja unien jälkeen vaipat ovat kuivempia kuin ennen. Tutti jäi kesän alussa pois huomaamatta, mutta tempperamenttia ja omaa halua tuli tilalle. Välillä äiti juoksee perässä ja yrittää saada taaperon kuuntelemaan, mutta häntä vain naurattaa. Arkemme on täynnä helppoa sekä hieman haastavampaa arkea – kaikkia tilanteita sopusuhtaisesti tasapainoa menettämättä. Voin kuitenkin todeta, että nämä kaksi vuotta ovat menneet melko helposti, eikä hän ole ollut kovin vaativa tapaus — ehkä seuraava lapsi tuo tähänkin sitä tasapainoa ja sopusuhtaisuutta?

Rakas, onnea tänä suurena päivänä; äiti ja isi rakastavat sinua näääääääin paljon.

Tunnisteet: